Kesätyön­hakuopas 2025

Kesätyönhakuoppaasta löytyy kootusti vinkkejä hyviin lähteisiin ja työnhakuun yleisesti. Vinkkejä on koostettu yleisestä tietämyksestä ja kokemuksista sekä esim. työpaikkojen itse ilmoittamistaan toiveista. Osa vinkeistä on kerätty internetistä tai sosiaalisesta mediasta, mutta niitä on suodatettu ja pureskeltu mahdollisimman päteväksi Suomen markkinoille.

Jos herää parannusehdotuksia tai korjauksia oppaan sisällöstä, niin otathan yhteyttä Samuliin (tg, sp) tai Mikaeliin (tg, sp)!

Tärkeintä on oma-aloitteisuus oppimiseen sekä tietämys mistä löytää ratkaisuja. Näiden lisäksi yleensä katsotaan vahvuutena vankkaa ohjelmointirutiinia sekä kokemuksia tiimityöskentelystä. Yrityksien täytyy nopeasti kartoittaa osaaminen ja sen todentamisen tueksi on suositeltavaa jakaa linkki johonkin omaan projektiin, josta voi innokkaasti kertoa hakemuksessa ja CV:ssä. Myös esimerkiksi Ohjelmointistudio 2 projekti voisi olla tälläinen!

Suurin osa työpaikoista vaatii webohjelmoinnin perusteiden osaamista, eli käytännössä JavaScript/​TypeScriptiä ja HTML/​CSS. Toiseksi suurin osa etenkin tutkimuspuolen työpaikoista vaatii Python osaamista. Lisäksi on paljon muita työpaikkoja laidasta laitaan: mm. testausta, QA-puolta, dokumentointia, eri osa-alueisiin keskittyneempiä paikkoja, vaikka tietty backend-kehitys.

Ohjelmointikieliä itsessään on helppo oppia käyttämään Aallon perusohjelmointikurssien jälkeen, mutta osaamisen todentamiseksi työnhakua varten on suositeltavaa rakentaa pienimuotoinen projekti. Projektin rakentamisesta opit valtavasti kielen tai frameworkin yksityiskohdista, hyvistä puolista sekä heikkouksista, ja olet valmiina keskustelemaan niistä haastattelijan kanssa.

Kesätyöt on varsin kannattavia opiskelijana, sillä kesärahan lisäksi niistä saa myös arvokasta osaamista ja jokainen harjoittelupaikka helpottaa seuraavan löytämistä. Lisäksi saat kontakteja yritysmaailmaan, joka helpottaa esimerkiksi diplomityöpaikan löytämistä myöhemmässä vaiheessa opintoja. Työharjoittelusta saat myös opintopisteitä tutkintoosi, kandivaiheessa korkeintaan 10 op ja maisterivaiheessa uudet 10 op.

Oman alan töiden saaminen ensimmäisen (tai toisen) opiskeluvuoden jälkeen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, vaan se vaatii omaa aktiivisuutta ja hitusen tuuria. Älä siis oleta saavasi alan työpaikkaa, äläkä stressaa siitä liikaa.

Etenkin ensimmäisenä kesänä voi myös hyvin suorittaa kesäopintoja ja kerryttää osaamista tulevaa varten. Lisää kesäopinnoista kohdassa Kesäopinnot?

Toinen vaihtoehto on myös hakea muita kuin oman alan töitä, jolloin kerrytät edelleen pientä taskurahaa, ja mikäli työ ei ole liian kuormittava, voit myös sen ohella kehittää omia ohjelmointitaitojasi.

Kesätyönhakukausi avautuu yleensä jo joulukuussa ja on kuumimmillaan tammi—helmikuussa. Toisaalta haku jatkuu myös hyvinkin lähelle kesää ja paikkoja saattaa löytyä vielä toukokuussakin. Mutta mahdollisuuksien maksimoimiseksi kannattaa olla mahdollisimman ajoissa liikkeellä!

Parhaimmaksi koettuja alustoja

1. RekryTiK
   
   Killan oma rekryalusta! Etenkin vuoden alussa kesätyöilmoituksia tulee paljon. Yritykset mielellään palkkaavat TiKkiläisiä töihin.
2. Killan yhteistyökumppanit
   
   Kannattaa myös ennakoivasti tutkia killan yhteistyökumppaneiden sivuja, jos avoimia työpaikkoja löytyy.
3. Aalto Jobteaser
   
   Aallon oma rekryalusta. Osittain päällekäisyyttä RekryTiKin ja Linkkarin kanssa, mutta saattaa löytyä myös muita työpaikkoja. Joskus mainostetaan jotakin lisäpisteitä, mutta niiden vaikuttavuudesta ei ole kokemusta.
4. LinkedIn Jobs
   
   Parhaimpia suositusalgoritmejä oman profiilin täyttämisen jälkeen. Tallennettavat haut ja automaattiset ilmoitukset uusista paikoista
   Hakusanoja: intern, summer job, internship, trainee
5. Aalto-yliopisto, tietotekniikan ja matematiikan laitokset
   
   Työpaikkojen avautumista mainostetaan Tuutti- ja Scuuppi-tiedotteissa. Muiden hakujen tapaan ne avautuvat yleensä alkuvuodesta!
   
   Välillä koululla on myös paikkoja tutkimusryhmissä, jotka eivät näy avoimissa hauissa. Kannattaakin kysellä esimerkiksi akateemiselta ohjaajalta tai mielenkiintoisen kurssin luennoitsijalta työmahdollisuuksista!

Muualta voi löytyä töitä esim. Duunitori ja Oikotie, mutta niissä on osittain huonot hakuominaisuudet ja filteröinti. Lisäksi yleensä kaikki alan työt on postattu myös LinkedIn Jobs -alustalle. Muitakin alustoja voi ehdottomasti käyttää, mutta ensisijaisesti suositellaan yllä olevia.

6. Aaltoes Strive
   
   Mahdollisuus hakea useampaan Startup-yritykseen yhdellä hakemuksella! Startupeissa vaatimukset ja resurssit ovat hieman poikkeavat jo menestyksekkäimmistä yrityksistä. Yleensä vaaditaan enemmän oma-aloitteisuutta ja näyttöä omasta osaamisesta, mutta toisaalta opinto- tai kokemusvuosia harvemmin katsotaan.
7. Aaltoes Ignite
   
   Mahdollisuus muille työskentelemisen sijaan lähteä perustamaan omaa Startup-yritystä 10 viikon kestävässä ohjelmassa parin kaverin kanssa!

Alustojen lisäksi rekrytoivia yrityksiä voi löytää messuilta

1. Aalto Talent Expo, perinteisesti marraskuussa
2. UraTiKAS, torstaina 16.1.2025!
3. Aalto Summer Job Day, 30.1.2025!

Aallon messuissa on myös perinteisesti ollut CV-kuvausta, josta saa hyvän kuvan vaikka LinkedIniin! Lisäksi verkossa on järjestetty CV- ja LinkedIn-klinikoita. Myös klinikoista voi saada suoraan jalan ovenväliin, mikäli rekrytoija kiinnostuu CV:stäsi suoraan.

Etenkin toista ja kolmatta harjoituspaikkaa sekä myöhemmin vakituisia työpaikkoja hakiessa kannattaa luoda itselleen ja pitää ajantasalla LinkedIn-profiilia. Usein rekrytoijat hakevat sieltä tietotekniikan opiskelijoita ja ottavat yhteyttä InMaililla mahdollisuuksista. Toisaalta LinkedInissä tulee myös jonkin verran roskapostia, joten kannattaa olla valppaana yhteydenottojen luotettavuudesta.

Kannattaa kuitenkin luoda profiili jo opintojen alkuvaiheessa ja alkaa kerätä omaa verkostoa. Verkoston kautta voi myöhemmässä vaiheessa saada tukea työnhakuun tai jopa suoraan löytyä työpaikka!

Etenkin tietotekniikassa CV:ssä kannattaa panostaa sisältöön ulkonäön sijaan. Usein suositellaan yksisarakkeista selkein päivämäärin ja otsikoin, jotta CV olisi mahdollisimman koneluettava. CV:tä ei kannata tehdä Powerpointilla, Canvalla tai muulla ensisijaisesti graafisella sovelluksella. Parhaimpia vaihtoehtoja on vanhat kunnon Word, LaTeX, tai jopa HTML. Muista ehdottomasti tallentaa CV PDF-formaatissa, jotta se varmasti saadaan auki.

Esimerkkipohjia LaTeXilla:

• (Jake pohja, lienee suosituin) Jake's resume, Overleaf
• CS/​IT/​SWE Resume Template, Overleaf
• RenderCV sb2nov Theme, Overleaf

CV:ssä kannattaa hyödyntää yhden sivun tila mahdollisimman tehokkaasti. Varsinaisen työkokemuksen ollessa opintojen alkuvaiheessa vähäistä, kannattaa korostaa kaikkea muuta osaamista. Etenkin relevanteilta kursseilta kerättyä osaamista, vapaaehtoistöitä, vapaa-ajan projekteja tai muita isompia kurssitöitä, Hackathoneja yms.

Hakemuksessa on suositeltavaa avata CV:n osoittamaa kokemusta hieman yksityiskohtaisemmin ja kohdentaa työpaikkailmoitukseen. Hakemuksen tehtävänä on vastata ilmoituksen tarpeisiin ja yhdistää oma osaaminen mahdollisimman hyvin ja esimerkeillä. Muista myös kertoa mitä haluaisit tulevaisuudessa tehdä, ja miten harjoituspaikka vie sinua kohti sitä!

Työhaussa kannattaa olla systemaattinen ja pitää yllä kirjaa paikoista joihin aikoo hakea tai on jo hakenut. Esimerkiksi Excelissä, Sheetsissä tai Notionissa voi luoda taulun, jossa merkitsee keskeisiä dediksiä ja viimeisiä vastausaikoja. Myös paikkojen rankkaus ja tagaaminen omien kiinnostusten perusteella voi olla hyödyllistä.

• Job Application Tracker - Organize Your Job Search, Notion

Työnhaku on etenkin numeropeliä. Mitä useampaan paikkaan haet, sitä korkeammat todennäköisyytesi saada harjoittelupaikka on. Kannattaa hakea matalalla kynnyksellä paikkoihin, eikä pelätä liikaa ilmoituksessa listattuja vaatimuksia.

Onnittelut haastattelusta! Saat toivottavasti tietoa haastatteluprosessista tai sisällöstä ennen haastattelua. Tässä yleisimpiä haastatteluvaiheita.

Kuka olet? Pintapuolisesti mitä olet tehnyt ja mitä osaat? Yleensä järjestää tiimin esi­henkilö. Lähinnä kartoitetaan aiempaa kokemusta tiimityöskentelystä, minkäläiset käytänteet ovat toimineet sinulle, mistä olet pitänyt. Voit päästä kertomaan ohjelmointikokemuksistasi kursseilla tai projekteissa.

Toinen tärkeä osuus ensimmäisestä haastattelusta on myös saada hakijana oleellisia lisätietoja yrityksestä ja tehtävästä. Voit kysellä tarkentavia kysymyksiä toimialasta, vastuuksista tai vaikka ilmoituksessa mainituista teknologioista. Haastattelua kannattaa mieltää kaksipuolisena keskusteluna, eikä kuulusteluna.

Haastattelu on usein hakijalle jännittävä tilanne, kun itseä arvioidaan. Rekrytoijat kuitenkin tietävät sen, eikä näkyvä jännitys vaikuta pätevän haastattelijan arviointiin, kun kyseessä on uraansa aloitteleva opiskelija. Eli jännittämistä ei turhaan tarvitse jännittää. Jännittää saa ja se on rekrytoijalle vain osoitus siitä, että hakija on tosissaan.

Yleensä paikalla on aikaisemmasta vaiheesta tuttu tiimin esi­henkilö, mutta sen lisäksi myös tiimistä yksi tai useampi devaaja. Kannattaa kerrata perusasioita työpaikkailmoituksessa listatuista teknologioista. Teknisessä haastattelussa kysytään yleensä yksityiskohtaisempia kysymyksiä teknologioista ja ohjelmointikielistä. Lisäksi siinä voi olla esimerkiksi:

• Jonkin avoimen projektisi koodin katselmointia ja kysymyksiä siitä
• Jos haastatteluprosessiin kuului ennakkotehtävä, sen katselmoimista ja kysymyksiä
• Jokin muu koodikatselmointitehtävä, jossa usein tehtävänä on löytää virheitä tai parannusehdotuksia
• Livekoodausta?
• Muuta näyttöä

Teknisessä haastattelussa on tärkeätä huomioida, että haastattelijan tehtävänä on löytää potentiaalisi. Muista kysyä tarkentavia kysymyksiä ja huomioida oman osaamisesi rajat. On täysin oikein sanoa, milloin et osaa suorilta vastata. Voit sen sijaan keskittää vastauksesi siihen, miten selvittäisit asian tai jos on jotain fiilistä sinne päin niin mainitse se. Kannattaa myös sanoa, missä vaiheissa käyttäisit tekoälyä ratkaisuissa.

Saatetaan järjestää yhdessä rekrytoivan osapuolen kanssa tai sähköpostin välityksellä. Seuraavissa kohdissa lisää loppuvaiheista

Työpaikkojen palkkaus jakautuu karkeasti neljään:

1. opintopisteiden mukaan oleva palkkataulukko (joko yrityksen oma tai TEK pohjautuva)
2. työkokemusvuosien mukaan jakautuva palkkataulukko
3. tasapalkka työharjoittelusta
4. osaamisen mukaan jakautuva

Näistä eniten neuvotteluvaraa on 4. vaihtoehdossa. Jos haet ensimmäistä työpaikkaasi, TEKin harjoittelupalkkataulukko on hyvä lähtökohta. Osa yrityksistä käyttää suoraan taulukkoa. Muista pyytää myös pääkaupunkiseutulisää.

Jos olet kerryttänyt harrastuneisuudesta enemmän osaamista kuin vertaisesi, voit pyytää myös korkeampaa palkkaa. Ei kannata liikaa sitoutua taulukkoihin. Toisaalta ei kannata myöskään jättää harjoittelupaikkaa väliin palkkatason takia, sillä alkuvaiheilla uraa kokemuksen kerryttäminen on arvokasta tulevaisuutta varten. Olet huomattavasti enemmän perillä osaamistasostasi sekä yleisestä palkkatasosta hakiessa toista tai kolmatta työpaikkaa.

TEKillä on myös paljon hyviä vinkkejä mihin kannattaa kiinnittää huomiota työsopimuksessa. Etenkin suuremmissa yrityksissä, sopimuspohjan on usein laatinut jokin muu kuin aiemmin haastatteluissa tapaamasi ­henkilö, eikä hänkään välttämättä tiedä kaikkia yksityiskohtia. Muista kysyä tarkennusta epäselviin kohtiin.

Ainakin seuraaviin asioihin on hyvä kiinnittää huomiota:

• koeajan kesto (etenkin vakituisissa soppareissa, vähemmän määräaikaisessa)
• kaikki kyseenalaisen pitkät kestot, mm. elinikäinen rekrykielto
• irtisanomisaika (molemminpuolin)
• työsopimuksen yleissitovuus (yleinen työehtosopimus eli TES)

TEKiltä saa myös jäsenetuna lakineuvontaa, jonka avulla voit tarkistuttaa työsopimuksesi sekä saada apua työsopimukseen liittyviin epäselvyyksiin. 

Onnittelut uudesta työpaikasta! Tässä osiossa käydään läpi miten otat kaiken irti harjoittelustasi ja maksimoit oppimisen.

Tämä täydentyy vinkeillä lähempänä kesää

Jos et löytänyt sopivaa harjoittelupaikkaa tai tilanteesi ei muuten mahdollista töitä kesällä, voit myös käyttää kesäsi opiskeluun. Kesäopinnoille voi myös hakea opintotukea toimeentulon takaamiseksi. Kesän kurssitarjonta on tavallisten opetusperiodien tarjontaan verrattuna rajattu, mutta alla on listattu yleisimpiä kursseja tietotekniikan opiskelijoille

Luento-opetusta kesällä

• Diffis 2, SCI
• Basics in C programming
• Kauppiksen kursseja
• Kielikursseja: englanti, espanja, saksa, ruotsi
• Viestintäkursseja
• Kesäkandi, Aalto

Kesäkurssit ovat kutakuinkin pysyneet samana useana vuotena putkeen, mutta lopullinen lista kursseista julkaistaan vasta paljon lähempänä kesää.

Itseopiskelua

• Full Stack Software Development, HY avoin itseopiskelu
• Web Software Development, Aalto FiTech itseopiskelu
• Designing and building scalable web applications, Aalto FiTech itseopiskelu (uusi versio julkaistaan helmikuussa)
• Device agnostic design, Aalto FiTech itseopiskelu

Kesäopintojen tueksi voi myös hakea opintotukea. Kesäopinnot kuluttavat opintotukikuukausia, mutta mikäli valmistut kandidaatiksi 3 vuodessa + yksi kesä, tukikuukaudet riittävät juuri valmistumiseen ja saat tukea jälleen maisteriopintojen aloittaessasi.

Lisäksi kesällä voi kehittää omaa ohjelmointitaitoa vapaa-ajan tai killan projektien kautta!

• How to land a job at Reaktor in 7 steps
• Tips for juniors, Reaktor
• TEK Työkirja
• Kiltalaisten omat kokemukset